Kristinusko saapui Suomeen vähitellen ensimmäisen vuosituhannen taitteessa lännestä ja idästä. Suomi tuli liitetyksi läntiseen kristikuntaan, kun piispa Henrik saapui noin 1155 järjestämään täällä jo virinnyttä kirkollista elämää. Marttyyrikuoleman kärsinyt piispa Henrik haudattiin Nousiaisiin, Suomen lähetyshiippakunnan ensimmäiseen keskukseen.

Paavin kirje vuodelta 1259 puhuu ensimmäistä kertaa Turun piispasta (episcopus Aboensis). Aikaisempia piispoja kutsuttiin Suomen piispoiksi.

Suomen lähetyshiippakunta ja sittemmin Turun ja Viipurin (vuodesta 1723 Porvoon) hiippakunnat kuuluivat vuonna 1164 perustetun Upsalan arkkipiispanistuimen yhteyteen Ruotsin vallan päättymiseen 1809 asti.

Ruotsissa piispan virka säilyi uskonpuhdistuksen jälkeen (Laurentius Petrin kirkkojärjestys 1571). Upsalan piispa säilytti arkkipiispan nimen. Arkkipiispa oli ensimmäinen piispojen joukossa, primus inter pares. Hän johti puhetta valtiopäivien pappissäädyssä ja kirkkoa edustavissa kokouksissa.

Aleksanteri I vahvisti Porvoon valtiopäivillä 1809 luterilaisen opin ja takasi kirkon piispallisen järjestyksen. Uskonpuhdistuksen 300-vuotisjuhlassa 1817 Turun piispa korotettiin arkkipiispan arvoon, Turun ja Suomen arkkipiispaksi.

Luterilaisista kirkoista arkkipiispan virka on Ruotsin ja Suomen lisäksi Viron ja Latvian luterilaisissa kirkoissa sekä Venäjällä toimivassa saksalaisperäisessä luterilaisessa kirkossa.

Vuonna 1488 painetun messukirjan, Missale Aboensen, kuvassa esiintyvät piispa Henrik (keskellä) jaloissaan murhamies Lalli, Turun tuolloinen piispa Konrad Bitz (oikealla) ja tuomiorovasti Maunu Särkilahti. Konrad Bitz pitää käsissään Turun tuomiokirkon vaakunaa.

1. Henrik n.1155
2. Rodolfus
3. Folquinus
4. Tuomas n. 1225-1245
5. Bero 1248-1258
6. Ragvald 1258-1266
7. Catillus 1266-1286
8. Johannes 1286-1290
9. Maunu 1291-1308
10. Ragvald 1309-1321
11. Pentti 1321-1338
12. Hemming 1338-1366
13. Henrik Hartmaninpoika 1366-1367
14. Johannes Pietarinpoika 1367-1370
15. Johannes Westfal 1370-1385
16. Bero Balk 1385-1412
17. Maunu Olavinpoika Tavast 1412-1450
18. Olavi Maununpoika 1450-1460
19. Konrad Bitz 1460-1489
20. Maunu Niilonpoika Särkilahti 1489-1500
21. Lauri Suurpää 1500-1506
22. Johannes Olavinpoika 1506-1510
23. Arvid Kurki 1510-1522
24. Ericus Svenonis, electus 1523 -1527
25. Martti Skytte 1528-1550
26. Mikael Agricola 1554-1557
27. Pietari Follingius 1558-1563
28. Paavali Juusten 1563-1575
29. Ericus Erici Sorolainen 1583-1625
30. Isaacus Rothovius 1627-1652
31. Aeschillus Petraeus 1652-1657
32. Johannes Terserus 1658-1664
33. Johannes Gezelius vanhempi 1664-1690
34. Johannes Gezelius nuorempi 1690-1718
35. Herman Witte 1721-1728
36. Lars Tammelin 1728-1733
37. Jonas Fahlenius 1734-1748
38. Johan Browallius 1748-1755
39. Karl Fredrik Mennander 1757-1775
40. Jakob Haartman 1776-1788
41. Jakob Gadolin 1788-1802
42. Jakob Tengström 1803-1832
43. Erik Gabriel Melartin 1833-1847
44. Edvard Bergenheim 1850-1884
45. Torsten Thure Renvall 1884-1898
46. Gustaf Johansson 1899-1930
47. Lauri Ingman 1930-1934
48. Erkki Kaila 1935-1944
49. Aleksi Lehtonen 1945-1951
50. Ilmari Salomies 1951-1964
51. Martti Simojoki 1964-1978
52. Mikko Juva 1978-1982
53. John Vikström 1982-1998
54. Jukka Paarma 1998- 2010
55. Kari Mäkinen 2010-2018
56. Tapio Luoma 2018-